Liinailua

Kyllä taas menee aika nopiaa.
Musta tuntuu, että kaikki järkevä juttu katoaa mun päästä.
En keksi tänne blogiin mitään kovin välkkyä sanottavaa.
Nyt aattelin sit laittaa kuvia ja juttua meijän uudesta liinasta.
Mähän oon siihen ihan lovena.
Että viides laps piti saada, että tajusin kokeilla kudottua liinaa.
Mutta parempi se on myöhään kuin ei milloinkaan.

Eka kokeilu Anjan kans selässä kantaa; perusreppu. Ei ihan vielä tuolleen voi pitää, vaan pääsee liikaa keikottamaan, liina pitäs laittaa menemään niskaa myöten

Kietasuristi tällä liinalla ekaa kertaa

Kietaisuristireppu, tätä oliki hyvä harjoitella Viljon kanssa. Ihan satavarmasti lähtee liina kesällä joka ikiselle reissulle mukaan. Sen verta hyvä oli vielä tuommosta 15kg kantaa. Tässä sidonta taitaa olla hieman löysä, kun ei se niin helposti käynyt se sitominen tuommosen isommankaan kanssa.

Tältä näyttää vauva, kun se on riisuttu liinasta ♥

Pitihän sitä liinaa lähtiä het ulkoiluttamaankin :D Kyllä se kelpas tuolla ulkonaki lähikaupassaki kulkea.

Markku alkaa oleen jo hiemna iso tähän hommaan, mutta hyvä sen kanssa harjoitella. Kovasti jännittävät sitomisvaiheessa, että tippuvat (mikä ei kyllä ole mahdollista, sen verta lujaa puristavat)

Anja nauttii, meijän lempisidonta eteen on kyllä tuo kietasuristi, tuplaristiin tää liina on hieman liian pitkä; jää liian pitkät liinan päät.

Tää oli Anjalle aika hitti. Liina on kyllä Anjan kanssa tähän liian pitkä, siis ihan perusreppu sidontana. Nyt se liina menee tuolta niskan takaa niin niinku kuuluukin. Olkapäitä aatellen tämä ei kyllä oo niin hyvä kuin se kietaisuristireppu.  Ottaa olkapäihin vähän ajan päästä. Anjakin 8kg melkein painaa. Sais olla tieste ylempänä tämäkin?
Hauska muute, että tätä sitoessa Anja puklas mun niskaan :D

 Liinana siis joku Didymos, en kyllä tietenkään muista enää, että mikä. Koko on 6. Nyt tästä sitte vois alkaa vaikka sitä vitosta katteleen kesää varten....