Joku nilviäisistä oli käynyt koskemassa siihen ja sitten eilen hyväntahtoisena ja epätietoisena aloin ompelemaan, niin kahdesti meni langat poikki, langoitin kahdesti uusiksi, kuului epämääräinen ääni, kun yritti tikata ja aloin sitten putsaamaan rakkinetta, niin huomasin, että sieltä on semmonen "syöttäjä" rikki. Voi perseensuti ihan suomeks sanottuna!!!
Oli tarkoitus ens kuun lopulla viedä saumuri huoltoon, nyt se sitten on vietävä jo aiemmin, sekä toivottava, että siihen löytyy tuo rikkimennyt osanen jostain.
Yritin tiedustella lapsilta kuka on koskenut, niin Viljolla naama kääntyi nurippäin, kun yritti piätellä hymyä näkymästä, kun vakuutteli ettei ole koskenut saumuriin. Markku oli heti ennenku edes kysyin mitään, että "Minä en oo ainakaan koskenut siihen!"
Joten eiköhän nuo luppakorvat oo kuiteski olleet asialla.
Olin eilen aika suivaantunut.
Sanoin pojille, että jos tota ei saa korjattua, niin myyn niiden tavaroita, pelejä ja leluja, niin että niillä rahoilla ostan kokonaan uuden saumurin ja semmoinen maksaa väh. 400e. Kuului nieleskelyä.
Meillä on ollut ehdoton ompelukoneisiin koskemiskielto AINA ja IKUISESTI ja ehkä eniten ärsyttääkin tässä se, että tuo pyryharakka Viljo joka saa metkuihinsa välillä mukaansa Markun on nyt kehdannut rikkoa tätä sääntöä.
No ei tässä nyt auta muu kuin viiä saumuri hoitolaan ja toivoa parasta.
Onneks eilen oli kaapissa pussillinen dumlesuklaata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, kaikki huomioidaan :)