Anja nuhassa, Viljolla nuhaa + lämpö ja Veikko heräs parin tunnin nukkumisen jälkeen, kun kärsii tosta ikävästä yökasteluvaivasta ja silläkin sit NUHA.
Ei voi olla ees mahdollista, tai no voi. Ihan hyvin.
Veikko tuskaili tuossa sitten yli puoleen yöhön valuvan nenänsä kanssa. Ihan selvä manflu-tapaus.
Ai kamala, ku nenä vähän valuu, niin itkua väänsi. Ja siis onhan se kurjaa, en sitä sano, mutta Veikon tyyli potea on juurikin se, että esim. kesällä keinui tuommosessa parikeinussa Markun kans keskipihalla.
Yhtäkkiä kauhia huuto!
Luulin, että nyt sillä jäi joku jalka tai käsi johonki väliin, että vähintään se on poikki tai iso verinen haava.
Se huusi ihan hysteerisenä, piha raikui ja mä juoksin mahan kanssa ( Anjaa ootin tietysti) kattomaan, että mikä jestas sentään lapsella sattui!?
Jalkaansa se näytti jakiireessä käärin lahkeen ylös, nii
voitteko kuvitella; semmonen pieni naarmu reidessä, vähä nahkaa rullalla siinä, ei edes mustelmaa eikä verta missään. Mut elämä on.
 |
| Nuhanenien unta vartioidessa ja ootellessa sain nämä valmiiksi. HUomenna tietysti testaus. En oo tavannu lanoliinitella ennen käyttöä merinoita, suoraan puikoilta testiin vaan. Nää on muute niin pehmeet, että oon tossa neuloessa yrittäny pääni puhki miettiä, että mitä ihmettä sitä vois itelle tästä langasta kutoa. Ehkä jonkun tyynyn ;D Opin muute arvostamaan bambupuikkoja ihan eritavalla nyt, en tiiä miten ennen kudoin L-koon villiksiä tavallisilla puikoilla kun nytkin tuntui, että silmukat juoksee karkuun, vaikka oli bambut. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, kaikki huomioidaan :)