Vaikka aika moni valitteli, että talvi ei lopu koskaan. Lumi ei sula koskaan ja aina vaan on pakkasta.
Kyllä tuo kevät silti tuli. Ja ihan yhtä nopeaa se mun mielestä kävi ku aina ennenki.
Jos vaikka miettii silloin seittemän vuotta sitten, kun Veikkoa lähin synnyttään, niin mulla oli lähtiessä toppatakki päällä, vauvalle oli semmonen ohut toppahaalarintapanen kotiintulovaatteena. Lähtöaamuna oli tosi kylmä, pakkasen puolella tais olla tai ainaki lähellä sitä.
Neljä päivää kulu synnärillä ja sai kyllä riisua toppatakin siinä, kun vauvan kanssa käveli autolle sairaalan parkkipaikalla kun aurinko porotti niin kuumasti, ihan samoin ku nyt on käynyt. Ei oo enää oikeesti mikään talvikeli.
On mulla muistissa myös joitain vappuja, kun lunta on satanut.
Mua ei jotenki jaksa tommoset haitata.
Kevät ja punaiset tennarit ♥ |
Iloiset ajurit |
Markku, meijän himopyöräilijä |
Kalle, kevät ja suoris |
Mentiin Kallea vastaan, kun se pääs koulusta |
Mä ja Anjamiini |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, kaikki huomioidaan :)