Napen toinen puoli

Tänään oli tavallaan hauska päivä. Ihan normaali arki, mutta Veikko ei mennyt eskariin, koska Penan piti tehdä pidempi työpäivä (ja jos joku ihmettelee, niin Veikko on käynyt eskarin kokopäiväisenä ja kulkenut eskari-kotiväliä Penan kyydillä vanhan asuinpaikan eskarissa. Ihan sen takia, ettei vauvavuotena tarvi edes takas ravata kävellen eskari-kotiväliä kaikkien pienten kanssa. Se on koettu silloin, kun Kalle oli eskarissa ja Viljo vauva ja oli todella uuvuttavaa hommaa. Varsinkin, kun eskari loppui juuri päiväuniaikaan. Tällä kertaa olin itsekkäämpi ja koko perhe on voinut paremmin).
Veikon ansiosta sain tehtyä hyvin muutamia kotihommia aamupäivästä. Se on niin hyvä esim. syöttämään Anjaa ja leikittämään sitä. Sekä pikkupojat on innoissaan, kun Veikko on kotona joten turha villitys ja tappelu jää yleensä pois.
Pojat oli niin hienosti, että lupasin, että kauppareissulla ostetaan jätskit. Kaikki sai valita haluamansa pakastealtaasta.
Sitten jäätiinkin ulos tuohon keskipihalle. Voi kyllä sanoa, että on kesä jo!
Todella leuto ilma, ja Anjakin oli lyhkähihasella singoallaretongilla, oli sillä leggarit, mut paljaat varpaat.
Kallehan ei meijän kanssa tietenkään ollut, vaan oli kaverin kanssa leikkimässä kaverinsa pihalla.
Poikia alkoi oma piha kyllästyttämään, kun Markku on pyöräilykiellossa, koska nappas yks päivä pyörän ja lähti polkeen ILMAN KYPÄRÄÄ ja se on meillä ehdottomasti kiellettyä!
Päätettiin lähteä tuohon aika lähelle mukavaan puistoon. Hauskaa siellä oli, vaikkei muita lapsia sattunutkaan olemaan paikalla.
Harmiksi sitten pienestä siitepölynuhasta kärsineellä Veikolla meni henki ahtaalle ja alkoi yskittämään, joten meijän piti palata omaan pihaan, että saa haettiua sisältä avaavan lääkkeen. Se on tuo Veikon astma semmonen, että sen kans ei oo leikkiminen, hyvä äiti täällä vaan päivää, kun ei tajua kantaa babyhaleria mukana!
Onneks ilmeisesti syksyllä Veikko saa easyhalerin, eli oikeen piiput, eikä tarvi tota jatketta enää. Näyttää siltä, että motoriikka olis nyt kehittynyt niin paljon, että niiden käyttöönotto on mahdollista. Helpottuu heti huomattavasti, kun tuosta babyhalerin kuskaamisesta pääsee!

Ja älkää luulko, että meijän ulkoilu ja tämä päivä olis ollu pelkkää auringonpaistetta ja pieniä äidin kullanmurusia! Ehei! Markulla on oikeen kunnon 5-v uhmat ja se myös näkyy ja kuuluukin.
Temppua toisen perään. Kotona se sitte kostautui Markulle, kun sängyissä pomppiminen on meillä kielletty, niin Markku kiipes Kallen parvisänkyyn ja yritti siellä pompahtaa lyöden päänsä aika voimalla kattoon=X Rauhottui se meno ainaki jonkun verran hetkeksi.
On kyllä erityisen uuvuttavaa tuommonen reilu 5-v:n jatkuva uhmaaminen.
Iso KRAAAH kaiken maailman "vaiheille". Tuntuu, että meillä ainaki on jokaisella jatkuvasti joku VAIHE meneillään.

Kerkesinpä napata kuvan Kallesta ja Anjasta ennenkuin Kalle häippäs omille teilleen. Anja oli niin hauska, kun oli mun sylissä ja Kalle tuli siihen viereen, niin sepäs pyysikin ja tahtoi veljensä syliin :)