Pikkupoikien kans leivottiin, jota on tarjota vieraille jotain kahvipöydässä

Tää maanantai alkoiki ihan vauhdikkaasti, kun nukuttiin eka myöhään, sit pitiki het alkaa leipoon, kun noustiin, kun kaveri tuli lastensa kanssa kylään. Anjan ja heijän poika on samassa kuussa syntyneet.
Pojathan ties, että tänään leivotaan.Viljo kuvitteli, että me tehään synttärikakku ja juhlitaan jonkun synttäreitä. Hieman menee menot sekaisin, kun tässä on puhuttu kohta kuukausi Markun synttäreistä jotka on 22.päivä tätä kuuta ja Kalle oli kutsuttu juuri täksi illaksi kaverisynttäreille.
Mähän en mikään häävi leipuri oo, enkä varsinkaan oikeen välitä leipoa lasten kanssa. Se on aina sellasta sähläämistä. Joitaki hommia on vaan kivempi tehä ihan yksin.
Nopeesti sit vaan kattelin netistä suklaamuffinssiohjeen ja alettiin leipohan.
Edelleen toistan, että lasten kanssa leipominen ei oo mun mielestä kivaa.
Alkuvalmisteluina kannoin Anjan lelukaarihimmelin keittiöön, riisuin Anjan nakeksi, jotta saatais ees jonkinlainen leipomisrauha.
Muistissa on sekin kerta, kun taikinaa vatkattiin varmaan tunti ja välillä Anja oli siinä hässäkässä tissillä, Viljo kaato maidot taikinan sekaan väärässä vaiheessa ja keittiö oli niin ku lähtevä laiva.

Tässä vaiheessa on munat ja sokeri vatkattu vaahdoksi

Yritin ottaa meistä kaikista yhteiskuvaa, mutta ei se ihan onnistunut

Markun näkemys äitistä leipomassa. Huomatkaa kireä ilme!

Anja viihtyi 

Kalle tuli kotia, niin näppäs meistä kuvan

Viljon vuoro vatkata

Markku vatkaa, Viljo kaataa maitoa, tämän jälkeen osat vaihtui

Leipomisen paras vaihe poikain mielestä

Valmiit muffinssit, toinen erä uunissa. On sitä parempiaki tullu leivottua. Mutta ei nämä niin kamalia ollu, kun ne mitä muutama vuos sitten leivoin ja niillä olis saanu varmaan heitettyä ikkunan hajalle. Reseptiä kyllä seurattiin suurin piirtein.

Taustalla soi musiikkina tämä.
Kaveri kävi ja mukavaa oli.
Oon mä vähän petrannut sen jälkeen tuossa leipomisessa, kun kerran aloin leipoon, niin Markku kysyi, että kenen synttäreitä oikeen juhlitaan. Eli väkipakolla synttäreille oon aina leiponu ja muutoin ostettu käntyt kaupasta. Edelleen hieman sitä mieltä, että mulle kelpaa kyllä kaupan pullakin. Oikeestaan en oo minkään leipomusten perään, ei tarvi olla joka päivä jotai pullaa, keksejä ei tuu syötyä oikeestaan ikinä. Ellei joulupipareita lasketa.